"Seis homosaatiolle!" on ihan hauska slogan.

Ajatuksia Silminnäkijän Liikaa homotusta -jutusta.

En tiennytkään, että

• Homoseksuaalin identiteetti rakentuu vasta noin 20-vuotiaana.
• Homoviha ei ole oikeasti vihaa, vaan ihan perusjuttujen arvostamista.
• Perinteiset perhearvot ovat parempi asia kuin tasa-arvo. 
• Jos on tasa-arvoa vastaan, leimataan helposti jotenkin ikäväksi ihmiseksi (wonder why).
• Mediassa ei näy lainkaan nykyään enää heteroseksuaalisuutta.
• Homoseksuaalisuus tarttuu Salkkareista.

Tuo "perinteiset perhearvot" -kommentti saa aina miettimään sitä, että kuinka kauas perinteisiin pitää kaivautua, jotta saisimme esille ne "oikeat, luonnolliset rajat". Mennäänkö siihen, että naiset eivät saaneet tehdä töitä, äänestää tai puhua miesten seurassa? Olisiko se tarpeeksi perinteikästä toimintaa?

En tajua, miksi jonkun mielestä ihmisoikeuksien laajentaminen kaikkia koskevaksi olisi joltain pois. Ei se ole mikään kakku, jonka palaset jakautuvat epätasaisesti. Se, että joku saa samat oikeudet homona, ei tarkoita, että yhtäkkiä kaikkien heteroiden tulisi olla homoja. Tasa-arvoinen avioliittolaki ei tarkoita, että ainoa avioliitto olisi siitä lähtien homoliitto. Miksi siis pitää vastustaa sitä? Tasa-arvo tarkottaa näin maalaisjärjellä ajateltuna että kaikilla olisi samat oikeudet. Jotkut ilmeisesti vaan haluaa pitää kaikki oikeudet itsellään. Esim. oikeuden olla aivokääpiö.

Plus että jos joku oikeasti uskoo, lapsesta tulevan homo, koska se katsoo ohjelmia homoista, sen jonkun täytyy olla ihan vitun idiootti. Katoin paljon Smurffeja pienenä, ilmankos asun ainoana naisena metsässä 30 miehen kanssa. Ja oon myös sininen. 

Vähän nyt valoja päälle.