Huh ja hei. Synttärit on nyt takana, ja pakko sanoa, että kriisittömyys oli oiva teema. Viime vuoden panikoinnit aiheuttivat kaikenlaisia eksistentiaalisia kysymyksiä, kuten "kuka minä olen" ja "mitä minä tahdon" ja "olenko oikeasti vain koomassa vuoden 2003 onnettomuuden jälkeen ja rakentanut mieleeni tällaisen elämän?". Nää on niitä peruskysymyksiä.
Tänä vuonna vuosipäivä vaihtui täysin huomaamatta, ja itse asiassa 28 kuulostaa jo hyvinkin katu-uskottavalta. Ensi vuonna voi varautua niihin "aijai, enää vuosi aikaa, mitäs nyt" -kommentteihin, mutta tällä haavaa elämää on edessä vielä (miltei) loputtomiin.
Teenpä tässä nyt sitten pientä vertailua siitä, miksi on niin awesome olla 25:n paremmalla puolella
Exän näkeminen kadulla 20-vuotiaana
Exän näkeminen kadulla 28-vuotiaana
Flirttailu 20-vuotiaana (itsetunto: heikko)
Flirttailu 28-vuotiaana (itsetunto: don't even care)
Parisuhdeongelmiin suhtautuminen 20-vuotiaana
Parisuhdeongelmiin suhtautuminen 28-vuotiaana
Sosiaalinen elämä 20-vuotiaana
Sosiaalinen elämä 28-vuotiaana
Suhtautuminen muoti-ilmiöihin 20-vuotiaana
.gif)
Suhtautuminen muoti-ilmiöihin 28-vuotiaana
Bilekäyttäytyminen ennen
Bilekäyttäytyminen jälkeen
Rakastuminen parikymppisenä
Rakastuminen myöhäisparikymppisenä (onko tuo edes sana?)
Urasuunnitelmat 20-vuotiaana
Urasuunnitelmat 28-vuotiaana
Työnteko 20-vuotiaana
Työnteko 28-vuotiaana
Ystävät 20-vuotiaana
Työnteko 28-vuotiaana
Ystävät 20-vuotiaana
Ystävät 28-vuotiaana
Eli loppujenlopuksi, kaikenkaikkiaan ja loppuviimeksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti