Hiljaisuus! Ihmisiä ajattelutyössä.

Luin tänään tenttiin kirjastossa. Valitsin itselleni mukavan nurkan, jonne asettauduin ergonomiseen (niin varmaan) lukuasentoon, pistin kännykän äänettömälle laukkuun ja avasin tenttikirjan. Kun oli kulunut 45 minuuttia tehokasta tenttiinlukuaikaa, takanani olevan pöydän ääreen alkoi lapata ihmisiä. Jos neljä ihmistä haluaa opiskella yhdessä, onko se pakko tehdä paikassa, jossa muut haluaisivat lukea hiljaa? Olen kuullut huhua, että muuallakin voisi tehdä ryhmätöitä, jossa lisäksi saisi puhua ihan oikeasti, esim. kaikkialla yliopistolla. Varsinkin huonosti pidätelty naurunpyrskähdys oli erityisesti mieleeni. Siinä vaiheessa kun yksi seurueen hepuista ilmotti (mielestäni vähän turhan kovaan ääneen) että "I AM GOING TO THE TOILET", päätin että riitti. Lähdin kotiin tekemään täytettyjä paprikoita. Tenttiinluku oli muutenkin ollut aika hankalaa, koska gradun ideapaperi olikin ollut täysi susi ja pitäisi kekkasta uusi aihe, joka tietysti pyörii vain mielessä koko ajan. Polkuyörä jäi viikonloppuna kaverin pihaan, koska oli liian liukasta pyöräillä ja piti kävellä kotiin. Nyrjäytin eilen nilkkani, ja nyt kävely on aika ikävää. Paprikat olivat kaupasta loppu. Kylläpä nyt ihmisen lasta koetellaan.