Liikenteessä.

Olimme ystävieni kanssa Ilosaarirockissa Joensuussa viime viikonlopun. Nauroimme, tanssimme, lauloimme ja vietimme nuoruuttamme niin kuin kuvitella saattaa, pitkälle yöhön, aikaiseen aamuun, vesi oli kylmää, olut lämmintä ja teltat muistuttivat saunaa. Nostimme kättä keikoilla, heitimme läppää tuntemattomien kanssa, otimme valokuvia hassuista tilanteista, astuimme kenkämme pilalle mutaan. 

Eilen ajoimme kuusi tuntia taukoineen takaisin tulikuumassa Opelissa, jossa osa torkkui ja kaikki hikoilivat, väsyneinä, mutta onnellisina. Onneksi meillä oli varma ja luotettava kuski, sillä jossain rinnakkaistodellisuudessa kuvamme jäivät kameraan ja en olekaan kirjoittamassa blogia. Viimeisen taukomme jälkeen eräs vastaantuleva auto päätti lähteä ohittamaan rekkaa. Ensin edessä ajava Citroen jarrutti lujaa, jolloin kuskimme ehti sanoa, että mitäs tuo nyt jarruttelee, jonka jälkeen noin sekunnissa citikka oli väistänyt autoa oikeaan reunaan. Nopealla otteella samoin teki kuskimme, ja ohittava auto kulki keskiviivaa pitkin rekan ja meidän välistämme. Kuskimme viileys ei pettänyt, mutta ei varmaankaan tarvitse painottaa, että parin sekunnin viive reaktioajassa joko meidän tai edessä ajaneen auton kohdalla olisi ollut kohtalokas. Sadan kilometrin tuntinopeudella nokkakolari olisi ollut kovaa uhkapeliä, mutta nyt onneksi meillä kävi tuuri. Samaa ei voi sanoa kaikista.

Sille kuskille, joka typeryyttään päätti lähteä vaaralliseen ohitukseen: olisit voinut pilata monta elämää. Olisiko se ollut muutaman minuutin nopeamman perilletulon arvoista?

Älä huuda mulle.

Mulle huudetaan jatkuvasti ja lähiaikoina varsinkin polkiessani pyörällä. Kerran pysäytin pyöräni jalankulkijoiden puolelle, koska pyöräilijöitä oli todella paljon ja he menivät lujaa, joten ajattelin että on turvallisempaa pysäyttää tyhjälle puolelle. Joku keski-ikäinen mies huusi aivan raivona, että mitä sinäkin siellä ajat. Sanoin että pysähdyn, ja tämä mukava herrasmies karjui takaisin, että et pysähdy siihen. Anteeksi, mutta mitä? Jätetään nyt huomioimatta se, että ihmiset välillä tekevät liikenteessä virheitä, ja tarkastellaan ennemmin sitä, miksi joku alkaa huutaa tuntemattomalle ihmiselle?

Lauseita, jotka on minulle huudettu:

• Samperin tyttö!
• Voi hyvänen aika tuota nuorisoa!
• Mitä sä oikein kuvittelet tekeväsi?
• Vitun huora.

 Ei tarvitse olla psykoanalyysin asiantuntija, jotta ymmärtäisi, ettei tuollaisia asioita ole kiva kuulla. Varsinkaan kun en ole tehnyt mitään vaaratilanteisiin johtavia liikennerikkomuksia. Ja vaikka olisinkin, niin älä silti huuda.

Miksikö en saisi huutaa tuntemattomalle, koska minähän olen oikeassa ja paras maailmassa, kysyy keskivartalolihava keski-ikäinen kusipäämies?

• Koska et voi koskaan tietää, mitä kyseisen ihmisen päässä liikkuu. Olen saanut kerran niin kovan migreenikohtauksen, että näkökykyni meni hetkittäin kokonaan pois. Omani ja muiden turvallisuuden vuoksi piti pysäyttää pyörä niille sijoilleni. Olisitko huutanut, jos olisit tiennyt?
• Koska kaikkien ei tarvitse kuulla kirosanojasi. Näytät esimerkkiä kaikille niille kirkasotsaisille silkohapsille, jotka raivoamisesi kuulee. Sama neuvo pätee myös urheilutapahtumissa huutamiseen. Tuntuu ihan pahalta, kun lapset istuvat vieressä ja naapurin setä latelee kaikki sanakirjan kirosanat putkeen tuomarille.
• Koska se ei tuota mitään muuta kuin pahaa mieltä. Se, jonka ajattelit kulkevan väärin, ajoi mielestään ihan hyvin, eikä todennäköisesti muuta ajotapaansa vaikka kuinka rääkyisit kuin pikkupenska. Ajoin kerran Hämeenkatua suoraan ylöspäin pyörätiellä, kun joku vanha juoppo tuli tien yli ja ajoi suoraan eteeni tosi lujaa, jolloin oli pakko tehdä nopea väistö. Tästä syystä olin "samperin tyttö". Mitä olisinkaan voinut tehdä toisin? Tänä päivänä ajattelen, että olisin voinut huutaa takaisin, että tukehdu pullaasi vanha kääpä, mutta kotikasvatukseni vuoksi, en ikinä niin voisi kenellekään sanoa. Ajattelin kyllä lujaa mielessäni.

Ajaisin mielelläni pyörälläni poissa kaikkien silmistä, mutta se ei ole mahdollista, koska asuntoni ja työpaikkani on kaupungin keskustassa. Tampereella jalankulkija on kingi ja kusipää, pyörän kellon soittaminen on vähintään yhtä suuri rikos kuin varkaus. Mihinkään suuntaan ei tarvitse katsoa kun tietä ylittää, keskelle katua voi yhtäkkiä seisahtua, ja kaikkien viiden kaverin kanssa voi kulkea rinnakkain ja tukkia koko tien. Muista myös, että tekstaaminen ja facebookkaaminen kävellessä on hauskaa ja ei ollenkaan vaarallista, sillä muiden tulee sinua väistää.

Hyvää kesäpyöräilyä vaan kaikille!

Vihapuhe elää ja voi hyvin.

Luin eilen Hesarin verkkosivujen kommentteja lauantaisesta Pridesta ja kuolin pikkuisen sisältä.

"On viimeisen viikon tullut ainakin selväksi, että HS on poliittinen lehti - ainakin seksuaalipolittinen lehti. Moneskohan juttu tämä on homudesta sen jälkeen, kun lakivaliokunnan päätös tuli julkisuuteen. Kaikkiiin juttuihin on löytynyt vain homouteen positiivisesti suhtautuvia ihmisiä.

Voisin tilata "seksuaalipoliittisen" lehden. En ymmärrä, miksi lehtijuttuihin tarvitsisi hirveästi haastatella umpimielisiä ja syrjiviä ihmisiä, jotka eivät suhtaudu homouteen positiivisesti, näitä kun tuntuu löytyvän kommenttiosuudesta ihan tarpeeksi.

En ymmärrä Pride-tapahtumaa. Kyseessä on mielenosoitus. Kyllä varmasti koko kansalle on jo tullut selväksi se näkemys, mitä Prideen osallistujat ajavat. Kukaan Prideen osallistuja ei kuitenkaan kykene osoittamaan sitä, että laissa olisi oikeasti jotain syrjivää tai että homoavioliitolle olisi olemassa perusteet, joten tällaista tapahtumaa ei pidä noteerata mitenkään. 

"Kukaan ei kykene osoittamaan sitä, että laissa olisi oikeasti jotain syrjivää".... Anteeksi, mutta mitä? Annan tässä esimerkin: Minulla on kakkupala. Kakkupalani on namia juustokakkua, ja pidän kakkupalastani niin paljon, että päätän ottaa siihen myös kermavaahtoa. Kaverillani on myös kakkupala, josta hän pitää hyvin paljon, mutta kahvilanpitäjä näyttääkin vain keskisormea ja sanoo, että kermavaahtoa ei tipu vaan kaveri joutuu laittamaan kakun päälle maitoa. Näyttäähän se vähän samalta, mutta ei ole sama asia.

Homoavioliitolle myös pitäisi olla perusteita. Aivan kuten heteroavioliitollekin, ihan niinkuin kuka tahansa järjen jättömaalta kaivettu yh-teini ja viisikymppinen raksa-pena ei voisikaan mennä naimisiin perusteetta.

Aivan kuin Prideen osallistujat kuvittelisivat, että lait tehdään sen pohjalta, kuka pitää suurinta meteliä itsestään. Prideen osallistujat ovat päätäneet, että vaikka he eivät kykene esittämään vaatimuksilleen mitään perusteita, he osoittavat mieltään niin kauan, että heidän näkemyksensä kirjataan lakiin. Kyseessä on siis anarkismi. Anarkistit ajattelevat, että lait voidaan tehdä pakolla eli "me metelöimme niin kauan, että saamme tahtomme läpi", vaikka lait tulee tehdä argumenttien pohjalta."

Perusteita löytyy kyllä, mutta aivan kuten rokotevastaiset kampanjasankarit, tietoa ei haluta ottaa vastaan tai saatika sitä ymmärtää. Ja kyllä, historia osoittaa, että mikään ei muutu, ellei pidä ääntä itsestään.

"Miksi nykyään korostetaan näitä homo- ja lesboasioita? Ihan niinkuin hetero olisi paha asia?? Ihminen on mitä on ja tykkää mistä tykkää. Nyt tämä asia (homo-lesbo) on saanut ihan älytöntä huomiota. Eiköhän Suomessa ole parempiakin ja tärkeämpiä asioita, joista keskustella kuin tämä homoilu!" 

Mustakin olisi tärkeämpiä asioita keskustella, kuin epätasa-arvoinen avioliittolaki. Siksi en ymmärräkään, miksi tästä vielä jauhetaan kun se asia olisi pitänyt korjautua jo vuosia sitten. Toiseksi, niitä ei korosteta, se vain näkyy paremmin heteronormatiivisuuden vuoksi. Mikäli kansakuntamme osaisi suhtautua seksuaalivähemmistöihin terveen ihmisen tavalla, ei erilaisuus pomppaisi silmille. Heteronormatiivisuutta on se, että suurin osa televisiossa, elokuvissa ja sarjoissa näkyvistä henkilöistä edustaa heteroutta, samoin kuten mainoksissa se on normi ja muu on poikkeavaa.

"Oliko pettymys ettei kukaan ärsyyntynyt kulkueesta?"

Tämä ei liittynyt about mihinkään. 

"Tällainen riettaus ja sodomia tulee lailla kieltää. Mitä tapahtuu kun lapset näkevät näitä kulkijoita?"

Mitä tapahtuu kun lapset näkevät iloisia ihmisiä kulkemassa pitkin kesäisiä katuja? Ydinsota? Enemmän olisin huolissani asioista, joita lapset näkevät ja kokevat esimerkiksi netissä ja uutisissa jatkuvasti, pornosta, väkivallasta, rasismista ja lasten seksuaalisesta ahdistelusta. Veikkaanpa myös, että varsinaisesti kulkueessa ei harrastettu 'sodomiaa'. Sekin on pitkälti vanhemmista kiinni, miten lapset suhtautuvat seksuaalivähemmistöihin. Tällainen sodomiakauhistelija on varmasti ihan superhyvä vanhempi.

"Pieni ja äärettömän äänekäs vähemmistö määrää ja lampaat komppaa. 60 v sitten lampaat komppasivat toista aatetta. Omasta mielestäni tehkööt mitä lystäävät, mutta tämä tuputtaminen ärsyttää jo pikkuhiljaa. Kulkue voikin marssia sinne minne aurinko ei paista. Hetkinen... niinhän se taitaa jo tehdäkkin..."

Tasa-arvoisen avioliittolain puolesta allekirjoitti yli 166 000 suomalaista ihmistä. Sekö on pieni vähemmistö? Samantein voisi sanoa, että suomalaisista pieni vähemmistö asuu Turussa. En tiedä mihin tuo 60-vuotislampaat -kommentti viittasi, mutta jos se viittasi toiseen maailmansotaan, niin voisin lämpimästi facepalmata.

"mm. Salkkarit pilattu nuorten homoilulla!!!"

Nih.