Olen hyvin nirso kukkaroiden suhteen. Se ei saa olla liian pieni, eikä liian iso, ei nahkaa ja mieluiten jotenkin hauska. Tästä syystä olen selviytynyt jo vuoden rikkinäisellä lompakolla. Siskon mielestä tällainen lähes kolmekymppinen tarvitsee jo aikuisten lompakon, ja hänen mielestään aikuisten lompakko tarkoittaa isoa (isompi kuin Tamyn kalenteri) ja nahkaista. Suostuin sitten painostuksen edessä ostamaan ison aikuisten lompakon. Mutta koska vanheneminen on pakollista ja aikuistuminen ei, ostin tällaisen:
Sisko vain totesi, että hyvä alku sentään. Ja antoi anteeksi, koska laukussani oli kuitenkin edelleen Snoopyn kuvia. Toiset ovat fiksuja aikuisia, toiset eivät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti