Rakas naapurini, vihaan sua.

Rakkahin naapurini tekee remonttia. Ilmoitustauluun oli ilmestynyt lappu, jossa pahoitellaan häiriötä. Se ei paljoa lohduta kun pääsee yövuorosta kello 6 ja poraaminen alkaa kello 9. Korvatulpat ovat aktiivikäytössä, mutta ne suodattavat poraäänestä vain murto-osan. En käsitä, miten se ääni kuuluu niin sairaan kovaa asuntooni, tuntuu kuin se tulisi suoraan seinän takaa. Kyseinen remontti tapahtuu kuitenkin naapurirapussa. Tai ainakin sen pahoittelulappusen mukaan, saattaapi olla että jekutteleva remppamies onkin laittanut lappuun eri asunnon numeron, jottei kukaan tulisi valittamaan. 

Mielenkiintoinen kombinaatio on sähköhammasharjalla hampipesu ja poraus. Puoliunessa yhtäkkiä tuttu ja turvallinen hammasharja kuulostaa siltä kuin yrittäisi jyrsiä jokaisen leegon irti juurineen. Tähän soppaan kun lisätään syvään juurtunut hammaslääkäri- ja porauspelko niin aamun paniikkireaktiot on taattu. 

Poraaminen on extrakivaa silloin kun on itse virustautien runtelema ja uni on muutenkin kevyttä ja täynnä hallusinaatioita. Keho on väsynyt ja kun vihdoin on vaipunut uneen hiljaisuusaika päättyy ja drillaus alkaa. Ja jatkuu hamaan iltapäivään asti.

Voitte myös arvata kuinka helposti voi keskittyä kandidaatintutkielman kirjoittamiseen samalla kun naapuri tulee seinästä läpi. Aika nopeasti olen häipynyt aamuisin himasta yliopistolle näpyttelemään koska se meteli on aivan sietämätön ilman kirjoitustehtäviäkin.

Vappuaattona ystävällinen naapurini aloitti poraamisen vasta kello 8:15. Voitte vain kuvitella miltä poraaminen kuulostaa darrassa. Vastaus: